Toistaisinko viimekeväiset virheet?

Houkutus on suuri.
Toukokuun 19. 2012 istutin chiliaitaa.
Juhannuksen tienoissa totesin, että se ei ollut yhtään kasvanut. Kylmä toukokuun loppu ja kesäkuun alku pysäyttivät kasvun.
Saatiinhan siitä sentään syksyllä satoa ja toimihan se aitana koko kesän. Ehkä otan sen riskin ja ryhdyn istutuspuuhiin. Saahan ihminen virheitä tehdä ja ainahan voi tulla parempi kesä.

Tästä lähdettiin. Oleskeluterassin reunaan kaivoin neljälle nyt suurimmalle chilille  runsaan lapionleveyden leveät ja lapionsyvyyden syvät kuopat. Pohjalle heitin kourallisen kanankakkaa. Viimevuotisen aidan tukikepit ovat vielä pystyssä.
Varoitus: tästä tulee pitkä postaus, kun esittelen kaikki aitaan menevät chilit voidakseni syksymmällä päätellä, mikä meni vikaan. Nämä ovat siis lähinnä itselleni muistin virkistykseksi. Kuvat aukeavat isommaksi uuteen ikkunaan, jos haluat jotakin katsoa tarkemmin poistumatta tekstisivulta.

Parvekkeelta lähti toinen Canario (C. pubescens). Tuo oli jo hankala kantaa ulos ja siellä paljastui, että se ei ollut vielä juurtunut uuteen paikkaansa vaan lähti varresta nostamalla ja mullat jäivät ruukkuun. Eipä tuo taida haitata, enintään vähän hidastaa, kun kaksi "ruukunvaihtoa" tuli parin viikon sisään.

Parvekkeelle jäi vielä isompi amppeliin, missä se on jo kasvanut kattoon ja alkanut levitä siellä. Varsin kasvuhaluisia ovat kumpainenkin.

Canario kukkii innokkaasti ja kauniisti ja kukinta on myös tuloksellista.

Tuo on suurin, eli täysikokoinen, pienempiä on runsaasti lehtien kätköissä.

Aji Huanuco (C. baccatum) ei pysynyt tuulessa pystyssä ilman tukea. Kukkia ja pikku raakileita on silläkin oksillaan. Yksi osui juuri tuohon pöydän reunan kohdalle. Sen haju on pysynyt aisoissa parvekkeella ja ulkona sitä tuskin huomaakaan.

Osasyy viimekeväiseen juromiseen saattoi olla kylmä maa, joten lisäsin kuoppaan auringon lämmittämää puutarhamultaa ja kastelin lämpimällä vedellä. Jääkylmä kraanavesi saattaa tähän aikaan vuodesta olla vahingoksi. Tomaattejahan ei koko kesänä pitäisi kastella kylmällä vedellä, sanovat asiantuntijat.

Rocoto M2 (C. pubescens) koki juuri rajun leikkauksen olohuoneen ikkunalla ennen kuin keksin, että vienkin sen ulos. Saksin metrin pätkiä pois muutamasta latvaversosta. Ne ovat hyvin nopeakasvuisia, jos erehtyy lannoittamaan vähänkin liikaa typpipitoisella tuotteella. Sikin sokin risukasa tämä on ulkoiselta olemukseltaan ollut ennenkin, mutta hyvän makuinen.

Ensimmäiset rocotot jo kypsyvät tässä mysteerilajikkeessa neljän ja puolen kuukauden iässä. Tämä on todella helppo ja vaatimaton pikku rocoto. Kahdella sain jo aika lailla makua ja tuoksua valmispitsaan.

Jamy (C. baccatum) palasi melkein viimekesäiselle paikalleen. Se vuoroviljelystä tällä kertaa. Multa toki on uutta enimmäkseen. Se talvehti varastossa eikä mahtunut lampun alle, joten se on kurkotellut valoon, mutta noita oksia voi nostaa pystyyn.

Siitä se lähtee, chiliaita tälle kesälle. Toivottavasti ei tule pakkasia, sillä noita ei enää viedä sisään lämpimään. Uudet voi istuttaa, mutta samoja lajikkeita ei kaikkia ole varalla.

Lopuksi harsoa auringon puolelle joksikin aikaa suojaksi UV-säteitä vastaan.
Aidassa ovat vasemmalta oikealle Canario, Aji Huanuco, Rocoto M2 ja Jamy. Annuumin tai kaksi voin istuttaa myöhemmin, kunhan saan ne isommaksi. Näiden latvat ovat n. 90 cm korkealla, Canario yli metrissä ja sekin on leikkaamalla lyhennetty.