Tomaateista vähän väliaikatietoa

Tomaatit meillä kasvavat ihan seinustalla ulkoilmassa, kun kasvihuonetta ei ole, eikä parvekkeelle mahdu.

Sieltä kasvuston keskeltä löytyi, kun lehtiä vähän taivutteli syrjään, tiiviisti vierekkäin Sibiria ja Golden Sunrise terttujaan kasvattelemassa. Kolmas lajikkeeni, unkarilainen Manó on näitä matalampi, mutta satotoiveet ovat yhtä korkealla. Tänä vuonna ne ovat edistyneet vallan mallikkaasti, ovat ehkä viikon tai pari normaalivuotta edellä.

Tomaatit tiettävästi kaipaavat tasaista kosteutta. Tänä vuonna sitä on riittänyt, montaa kertaa ei ole tarvinnut kastella. Kun vielä lämpöäkin on riittänyt, tomaatit voivat hyvin. Nämä kylvin normaaliaikaani, maaliskuun puolivälissä ja ulos pääsivät toukokuun lopulla ja kukkia ilmestyi kuun viimeisinä päivinä kaikkiin lajikkeisiin. Nyt olisi voinut viedä ulos aikaisemminkin, mutta kun noita säitä ei osaa ennustaa, en uskaltanut. Ulkona ne on hankala suojata, jos tulee kylmä kausi. Nyt ei tullut. Taimien kasvua hidastelin vähän viemällä ne aikaisin parvekkeelle paljoon valoon ja viileisiin öihin. Tänä vuonna ei olisi tarvinnut hidastella.

Lannoitusta ulkona en ole vielä aloittanut, kun ei ole tarvinnut kastellakaan. Istutuskuopissa on kouralliset kanankakkaa ja ruohosilppua juurella. Siitä ne saavat ainakin typpensä, vähän muutakin.