Toisen aallon Charapitat kukkivat

Caiden Perusta tuoduista marjoista kerätyistä siemenistä kasvatetuille Aji Charapitoille kävi keväällä huonosti. Taimet kuivuivat pystyyn, enkä syytä löytänyt. Laitoin uudet itämään maaliskuussa ja nyt ne ovat kukkimassa.

Aji Charapita (C. chinense) lienee luonnossa pienikokoinen pensas. Tämä on ikkunalla kasvanut puolimetriseksi aloittaessaan kukinnan. Vielä siinä ei ole edellisten kasvatusten vaivoja. Jospa tästä saisi terveitä marjoja ja uusia siemeniä. Saattaa nimittäin olla, että Perusta tuli mukana joku kasvitauti tai sitten nämä eivät kestä suomalaista maaperää ja siinä pesiviä tauteja. Toinen tämän erän taimista on puolet pienempi ja aloitti lehtien pudottelun ja latvan käpristelyn, jota keväällä seurasi kuivuminen. Siinäkin on kukinta alkamassa. Yritän pitää nämä erillään toisistaan, mutta vaiva voi tietysti levitä hyönteisten mukana tai aiheutua mullasta.

Charapitan kukka on kovasti frutescensia muistuttava, mutta chinenseksi se on luokiteltu. Ainakin USDA:n keräämät Charapitat (niitä on useita, eri värisiäkin) ovat Perun Iquitosin alueelta, kuumasta ja kosteasta, joten meikäläinen kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa ongelmia ja lämpöäkin on kymmenen astetta vähemmän kuin näiden kotiseudulla. Näillä nyt kuitenkin on pärjättävä, parempaa ei ole tarjolla.

Nuppuja noissa on kasapäin joka oksanhaarassa, joten satoa olisi tulossa, kunhan pysyvät terveinä. Marjat tosin ovat pieniä, mutta maukkaita, sanovat niitä maistaneet.