Tarkennuksia pinoamassa

Focus stacking tai bracketing ovat hienoja kuvaustermejä, joita olen kuullut  ja hienoja esimerkkikuviakin nähnyt, mutta eipä ole juolahtanut mieleen, että niitä voisi tehdä itse, vieläpä helposti. Kamerassani on erilaisia sarjakuvauksia ja haarukointimahdollisuuksia, mutta en ollut edes lukenut niiden osuutta käyttöohjeesta. Nyt jostakin pälkähti päähän katsoa, mitä tuollainen tarkennuspino oikein tarkoittaa.

Ennen muinoin tuo tehtiin tarkennuskiskolla siirrellen kameraa hitusen valotusten välillä. Nyt kun tarkennus on sähköinen toimenpide, kamera voi kuvata peräkkäin sarjan kuvia ja muuttaa tarkennusta hitusen otosten välillä. Nuo sitten yhdistetään tietokoneella jollakin softalla, jotka ovat jo melko automaattisia. Termit eivät vielä ole oikein vakiintuneet, mutta ilmeisesti tämä on tarkennuksen haarukointi (bracketing) ja stacking taas on kamerassa tehtävä tarkennustasojen pino, josta heti muodostetaan yksi terävä kuva. Myös englanninkielisillä sivuilla termejä käytetään vaihtelevasti, mutta minun kamerani Haarukoi (Focus BKT) ja kuvaa halutun pituisen kuvasarjan, vaikkapa 99 kuvaa tarkennusta vaihtaen. Minä tyydyin kymmeneen tai viiteentoista otokseen.

Niin kiire oli heti ensimmäisiä kokeilujani tuoda julki, että en edes hyvää esimerkkikuvaa malttanut kuvata. Tämä on yhdistelmä yhdestätoista kuvasta. Tarkennus alkaa etummaisen lehden taitoskohdasta ja jatkuu vasemmalla olevan lehden kautta kukkaan ja sen takana olevaan lehteen. Sarjassa olisi ollut vielä kuvia, joissa takana olevat lehdetkin olivat teräviä, mutta jätin ne pois.

Tässä on yksi kuva haarukointisarjasta, se jossa kukka oli terävä. Tätähän voi käyttää myös oikean tarkennuksen etsimiseen. Eron "pinottuun" kuvaan huomaa lähinnä vasemmanpuoleisen lehden terävyydessä ja isompana. Joskus minä vielä kuvaan parempia esimerkkejä. Yksi epäonnistunut sarja sentään löytyi:

Kuvasin kukkaa vähän lähempää samalla viidentoista kuvan asetuksella ja lehdestä alkanut tarkennuksen siirtely jäi vähän kesken. Kukan reunat ovat terävät, mutta pohja ei. Pari kuvaa lisää olisi vaadittu näin läheltä. Tässä siis valitaan lähin tarkennuspiste ja kamera siirtelee tarkennusta siitä taakse ottaen huomioon polttovälin ja aukon vaikutukset terävyysalueeseen. Pidemmällä sarjalla saisi peräseinänkin teräväksi. Jalustaa käyttäen terävyys lisääntyisi.

Kaikki kuvat ovat käsivaralta ja niiden terävyys hämmästyttää minua edelleen. Peilitön kamera tikuttaa kuvat ripeään tahtiin, mutta kyllä siinä varmaan yli sekunti menee ja kuva liikkuu sen aikana väkisinkin. Softa (tässä HeliconFocus kokeiluversio) hakee yhteiset pisteet ja rakentaa kuvan niiden varaan. Ällistyttävän helppoa. Mitähän muuta sieltä kameran asetuksista löytyisi?

Lisäys seuraavana päivänä:
Tämä kuvapari ehkä havainnollistaa paremmin, mistä on kyse. Huoneen pimeimmässä nurkassa kuvasin sulkaa 1/10 sekunnin valotuksella täydellä 2,8 aukolla viidentoista kuvan sarjan. Vasemmalla on sarjan ensimmäinen, oikealla yhdistelmä kaikista viidestätoista.

Pikku virhe sattui tässäkin. Ensimmäinen tarkennus ei ole ihan kärkeen. Taisin nojata vähän eteen ennen kuin painoin laukaisinta. Kauniisti tarkennusalue on kuitenkin jatkunut koko sulan pituudelle. Noissa oloissa ei tuo olisi onnistunut edes aukkoa pienentämällä, sillä valotusaika olisi silloin kasvanut sekunteihin, eikä syliin pystynyt jalustaa rakentelemaan.