Leena K haastoi minut mukaan tällaiseen nimeämisleikkiin, levittämään blogiaatetta, luomaan yhteishenkeä ja kannustamaan muita "puutarhabloggaajia" parempiin suorituksiin. Näin minä sen ainakin tulkitsen.
Enhän minä ole tätä puutarhablogiksi mieltänyt, en vähääkään. Omaksi ilokseni ja muistiinpanoikseni kuvailen ja kirjoittelen chilieni elämästä ikkunalaudalla ja parvekkeella, äärimmäisen harvoin puutarhassa.
Taustatutkimuksella (1 Google-haku) luulen selvittäneeni homman alkulähteen Karolinan puutarhablogiin ja muutamat yhdyssanavirheet ovat myös sieltä, ehkäpä kirjoittajan äidinkielestä lähtöisin. Niistä kun ollaan pilkuntarkkoja chilipiireissä, niin toistan ne alkuperäisessä asussa. (Hymiö tähän).
Tunnustuksen vastineeksi pitää vastata kolmeen kysymykseen ja pistää viesti eteenpäin.
1) Miten puutarhainnostus ja puutarha blogin pitäminen syntyivät
Maalaistalossa kasvaneena taisin saada perustan jo lapsuudessa. Varsinainen puutarhainnostus kyllä vaihtelee asuinpaikan mukaan. Pirkkalassa kivikovalla savimaalla se melkein kuoli, Raholassa soraharjulla on tyytyminen siihen, mitä saa kasvamaan. Luonnon ehdoilla.
Chiliharrastus on pojanpoikani syytä, kun hän kantoi muutaman äitinsä idättämän chilintaimen parvekkeelleni keväällä 2007. Aluksi kirjoittelin kasvatuspäiväkirjaa Chilifoorumille, mutta siirryin itsenäisempään blogostaniaan 2009.
2) Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Tekisi mieli vastata: viidettä vuotta meillä kasvava Habanero, jossa nytkin on tulista maustetta kypsänä, valmiina ruokaan laitettavaksi. Kesät se viettää parvekkeella, talvet makuuhuoneen ikkunalla. Amppeli on muodostunut sen ruukuksi ensimmäisen pystypäisemmän kesän jälkeen.
Chilisuosikit kuitenkin vaihtuvat kulloisenkin ajankohdan kypsymisasteen mukaan, joten taidan nyt tähän ottaa alkuperäisen idean mukaan kasvin puutarhasta.
Viiniköynnös Zilga on sulostuttanut elämäämme tällä kuivalla rinnetontilla siitä asti kun muutimme tähän 2000. Se on ensimmäinen puutarhahankintani tänne. Kolmessa vuodessa se aloitti satokautensa ja on peittänyt odotetusti, ei vaan odotettua paljon paremmin tontilla olevan ruman 2,5 metriä korkean, rinteen terassointiin tarvitun betoniseinän. Nuo ovat herkkua, kunhan oppii olemaan pureskelematta. Siemenet menevät liukkaasti alas, kun näitä makupaloja imeskelee. Zilgan pisimmät versot ovat jo kymmenmetrisiä, eikä se ole tarvinnut minkäänlaista talvisuojausta. Auringosta se tykkää.
Chilisuosikit kuitenkin vaihtuvat kulloisenkin ajankohdan kypsymisasteen mukaan, joten taidan nyt tähän ottaa alkuperäisen idean mukaan kasvin puutarhasta.
Viiniköynnös Zilga on sulostuttanut elämäämme tällä kuivalla rinnetontilla siitä asti kun muutimme tähän 2000. Se on ensimmäinen puutarhahankintani tänne. Kolmessa vuodessa se aloitti satokautensa ja on peittänyt odotetusti, ei vaan odotettua paljon paremmin tontilla olevan ruman 2,5 metriä korkean, rinteen terassointiin tarvitun betoniseinän. Nuo ovat herkkua, kunhan oppii olemaan pureskelematta. Siemenet menevät liukkaasti alas, kun näitä makupaloja imeskelee. Zilgan pisimmät versot ovat jo kymmenmetrisiä, eikä se ole tarvinnut minkäänlaista talvisuojausta. Auringosta se tykkää.
3) Millainen on puutarha filosofiasi?
Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Seurataan, mitkä kasvit viihtyvät, mitkä eivät.
Chilien kohdalla ei tropiikin kasvien kanssa oikein voi seurata luonnonmukaisuutta, mutta yritän ottaa selvää, missä ne ovat alun perin kasvaneet ja millaisissa oloissa. Siitä voi saada vihjeitä, miten ne parhaiten viihtyisivät meillä.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Seurataan, mitkä kasvit viihtyvät, mitkä eivät.
Chilien kohdalla ei tropiikin kasvien kanssa oikein voi seurata luonnonmukaisuutta, mutta yritän ottaa selvää, missä ne ovat alun perin kasvaneet ja millaisissa oloissa. Siitä voi saada vihjeitä, miten ne parhaiten viihtyisivät meillä.
Laitetaan viestikapula eteenpäin. Tunnustuksen saa....
ChiliParkin taimitarha
ChiliPark on oppi-isäni chilien kasvatuksessa. Hänen nyt jo hävinneet kasvatuspäiväkirjansa luin tarkkaan Chilifoorumilta. Niistä olen eniten oppinut.
ChiliParkin taimitarha
ChiliPark on oppi-isäni chilien kasvatuksessa. Hänen nyt jo hävinneet kasvatuspäiväkirjansa luin tarkkaan Chilifoorumilta. Niistä olen eniten oppinut.
3 kommenttia:
Ahaaa =) Yhdyssanavirheet, joku ne huomasi. Tulkintasi on oikea, suomenkieli on äidinkieleni mutta en ole sitä koskaan opiskellut joten pärjäiltävä on näin.
Aivan hurjan hauska että blogitunnustus lennähti eteenpäin, sillä on aivan todella mielenkiintoista lukea ihmisten puutarha -ja chili- ja bloggausinnostuksen alkua....Ja mitä ihmeellisyyksiä ja kasvirakkauksia heidän puutarhassaan kasvaa.
Pitääpä joskus ajan kanssa perehtyä chilimaailmaan =)
Iloista kevättä,
Karolina
On muuten hieno Habanero chili, todellakin. Tässä heräs kysymys, että miten saat siitä tommosen puumaisen ja komean?
Itsellä on myös pari Habanero kasvamassa, yksi on 1 vuoden ikänen, jo ihan hyvän kokonen, ja aattelin kysästä, että miten sen kanssa kannattaa toimia kesällä, viedä ulos? Aattelin vaan, kato että tuleeko siihen jotaki ihmeen punkkeja tms... Ja jos tulee, millä olisi hyvä suihkuttaa kasveja, että punkit katoaisivat?
Ps. ihan aiheesta sait tunnustuksen tästä blogistasi.
Tuleehan niitä pikkueliöitä väistämättä kesän aikana, myös parvekkeelle. Minulla on ollut tapana myrkyttää (Puu-Tolulla tai Raidilla) sisään tuotavat syksyllä kahteen kertaan noin viikon välein. Nyt ei ole ollut lainkaan harsosääskiä eikä mainittavaa määrää ripsiäisiäkään koko talven aikana. Muutama punkki löytyi, mutta taitavat olla hallinnassa. Ansarijauhiaisia on tuonne varastohuoneeseen viime viikkoina jostakin ilmestynyt. Ne taitavat olla vaikeita, mutta kohta saa kasvit ulos. Ehkä ne sitten harvenevat.
Habanero on vuosia pysynyt aika samanlaisena. Ensimmäisenä talvena leikkasin sen matalaksi ja siitä lähtien se on kasvanut hyvin maltillisesti ja etupäässä mutkittelevia oksia vaakatasossa.
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.