Kasvua tapahtuu

Ei ole vielä kolmeakaan viikkoa siitä kun julkaisin kuvan pikkutaimistani. Silloinen kuusisenttinen pariviikkoinen rääpäle, baccatum Puca Uchu (Aji Rojo) on nyt tuon näköinen: Suurimmat lehdet ovat 16 cm pitkiä ja toistakymmentä leveitä. Korkeutta on parikymmentä senttiä. Alla on kuva samasta kasvista suunnilleen samassa mittakaavassa kolmen viikon takaa 7.2.

Ei tuo varmaankaan mikään ennätyskasvaja ole, mutta iso siitä on tulossa. Köynnöskasviksi parvekkeen nurkalle sitä ajattelin. Tätä en latvo enkä katko. Se saa kasvaa vapaasti ylös vaikka metrin, sillä vasta siellä se saa parvekkeen kaiteen takaa valoa kesällä. Niin, lannoitteita se ei vielä ole saanut. Ensimmäiset viikot uudessa mullassa menevät mullan omilla ravinteilla, Loimaan Aurinkomullan tässä tapauksessa. Väri on aika vaalea, kananP olisi varmaan tehnyt hyvää ruukussa. Taidanpa sujauttaa sitä johonkin purkin kulmaan tehtyyn koloon. Toisaalta, pituuskasvu ei saisi ylittää ikkunan korkeutta ennen toukokuuta, jotta se ei joutuisi kokonaan pois valosta. Silloin kasvu muuttuu hillittömäksi ja honteloksi. Sellainenkin virhe on tullut tehtyä.

Rocoto kukkii helmikuussa

Rocoto Red Peruvian aukaisi tänään kukkansa viikon yli kahden kuukauden ikäisenä. Pienenä tehdyn latvomisen seurauksena tämä pubescens alkoi kasvatella kahta vaakasuoraa sivuhaaraa ja leveyttä onkin uskomattomat 60 cm, kun korkein kohta on vain 20 cm maitopurkin reunasta. Korkeuskasvu on nyt alkamassa uudestaan. Kukissa on tavallista rocotoa enemmän valkoista ja niitä aukesi kolme kerralla ja lisää on tulossa. Olettaisin noiden kuihtuvan ja putoilevan vielä muutaman viikon ajan, mutta ennen pitkää kasvi vahvistuu niin paljon, että se alkaa kantaa hedelmää. Kenties tuo pitäisi vaihtaa isompaan ruukkuun sitä ennen.

Lannoitesivuja tutkimassa

Tutustuinpa itsekin noihin linkittämiini Biolanin sivuihin ja törmäsin tekstiin: "sen kaliumlisä edistää kasvien terveyttä ja parantaa mm. juurikasvien, marjojen ja hedelmien sadon laatua." Eli tavallaan Biolan myöntää, että perus-luonnonlannoitteella ei aina saada terveitä kasveja eikä laadukasta satoa? Kyse on Biolan Yleislannoitteen esittelystä. Siinähän näyttäisi olevan pohjana luonnonlannoite, johon on lisätty kolminkertainen annos kaliumia ja vielä kalkkia jauhettujen munankuorien muodossa. Ravinnekoostumukseltaan se jo alkaa muistuttaa hyvää chililannoitetta. Sitä on kuitenkin saatavissa vain rakeisena pussissa ja oletettavasti se myös haisee. Taidan vielä pysyä sisäviljelyssä Puutarhan Kesässä, mutta ruukun pohjalle lisälannoitteeksi voisin vaihtaa tuon Yleislannoitteen perinteisen kananP:n tilalle, kunhan joskus saan sen haisevan pussin tyhjäksi tuolta seinustalta. Kesällä ulkona se on syytä kätkeä multaan (on erinomainen istutuskuopan lannoite) tai levittää juuri sateen edellä tai kastella heti reilusti, jottei maalaistuoksuja tarvitse haistella päiväkausia.

Vaiko sittenkin?

Tämä romuttaa uskomukseni siitä, että tietäisin jotakin chilien lannoituksesta ja kasvutavasta. Kasvit taitavat itse tietää parhaiten, mikä niille on hyväksi ja perinnöllisyydelläkin on merkityksensä. Sattuma ohjaa satoa.

Minulla on 3 Rocoto Riesenin taimea, saman ikäisiä kuin nuo Peruvianit. Ne ovat puolta pienempiä, mutta luonnonlannoitetta pohjalleen saanut on samalla tavalla tummempi lehdiltään kuin eilisen postauksen Peruvian. Yksi on saanut normaalihoitoa, silloin tällöin Puutarhan Kesää (16-9-22), vaikka mullassa pitäisi vielä olla kasvuvoimaa. Yksi jäi taimiruukkuun odottamaan. Sitä olen lannoittanut hydrolannoksen perusosalla ilman typpilisää, eli se on saanut NPK 6-6-26. Se on kooltaan suurin. Ilman lisätyppeä. Sillä on vain neljännes multaa noihin muihin verrattuna ja se oli pienin rääpäle pikkutaimena. Nuo kaksi ovat lehdiltään saman värisiä.

Sitten on tämä kanankakkarakeiden päällä kasvava tumma yksilö. Se annostelee itse juurillaan, paljonko ottaa, mutta suhteet lannoitteessa ovat suuruusluokkaa 16-5-8. Se on toistaiseksi hieman pienempi kuin normaalilannoituksen saanut, mutta siinä on nuppuja kehittymässä lehtisilmujen kätköissä. Muilla taimilla tätä ei ole havaittavissa.
Mistä tässä on kyse? En minä vaan tiedä, mutta ei noiden lannoituserojen näin pitänyt vaikuttaa, pikemminkin päinvastoin. Multa tietenkin tasoittaa eroja, kun siinä on perusravinteet. Katsotaan tulevaisuudessa, miten noille käy. Jos kiinnostuit kananP:stä, ei sinun välttämättä tarvitse hankkia koko säkkiä sisään haisemaan. Suunnilleen samaa tavaraa myydään muutamalla eurolla, mutta kyllä aivan huimaan kilohintaan Biolan ravinnepuikkoina. Nesteenä myytävä ei sitten olekaan ollenkaan samaa.

Lantaa vai ei?

Yritänpä todistella sellaista, mitä nettikuvalla ei juuri pysty, kun pienien värivivahteiden toisto ei selaimilla ole parhaimmillaan. Yritetään silti. Tässä kaksi samanikäistä ja melkein samalla tavalla hoidettua Rocotoa pehmeässä ikkunavalossa valkoisella pöydällä.
Rocoto Red Peruvian on kaksi kuukautta vanha. Kuukausi sitten siirtelin niitä maitopurkkeihin ja napsin latvat poikki useimmista. Tuo tummempi (vasemmalla) jäi katkomatta, kun se oli niin vino ja maitopurkkiin se pääsi viikon myöhemmin. Siinä yhteydessä se sai 2 jälkiruokalusikallista kanankakkaa purkkinsa pohjalle. Oikeanpuoleinen on elänyt pelkällä aurinkomullalla ja vedellä tämän kuukauden. Molemmat voivat hyvin, mutta ovat ainakin silmällä katsoen varsin erivärisiä. Tummat lehdet kertovat vähintäänkin riittävästä typen saannista. Kieltämättä se näyttää terveeltä ja tavoiteltavalta, mutta vasta syksy näyttää, mikä menetelmä tuotti tulosta. Samainen typpi voi myös haitata sadon muodostumista. Tässä on kuitenkin kyse luonnonlannoitteesta, jonka vaikutus on erilaista kuin puhtaiden kemikaalien.

Tämän lajikkeen ykköstaimeni, jossa on nuppuja ja kohta kai kukatkin, on kooltaan näiden välistä. Se on saanut muutaman kerran Puutarhan Kesää lannoitteeksi, jotta nuput jaksaisivat kehittyä, mutta nuput ilmestyivät siihen ennen lannoituksen aloittamista. Väriltään se on niin lähellä tuota tummempaa, että en katsonut aiheelliseksi laittaa sitä vertailukuvaan. Onhan se vaaleampi, mutta leveämpi ja haaroittuneempi myös.

Kaikki ovat saaneet tasan samaa valoa vierekkäin ikkunalla joten siitä eivät erot johdu. Jatkossa alan varmaan lannoittamaan tuota vaaleampaa. Se vaikuttaa vähän aneemiselta ja lehdetkin ovat ohuemmat. Mielenkiintoni on kuitenkin siinä, ryhtyykö turbolannoitettu lainkaan kukkimaan kesään mennessä. Ja todellinen jännitysnäytelmä on ykköstaimen kukkien kehitys. Ne kasvavat päivittäin ja violettia väriä näkyy jo nupun päästä.

Onnistuneita talvehtimisia

Jatketaanpa teemaa ja tehdään samalla itselle kasvatusmuistiinpanoja. Aji Cristalin syksyisen talviteloille laiton juurien leikkaamisineen raportoin aika tarkasti. Jo kuukautta myöhemmin se versoi vihreää joulukuussa. Tässä tämän päivän tilanne. Tarkkasilmäinen huomaa saksien jäljet, eli korkeimpia versoja on jo katkottukin. Kasvavat turhan hennoksi ja harvaksi parin loisteputken alla, kun aurinkoisia päiviä ei vielä juuri ole tarjolla. Samanlaista vehreyttä on puutarhasta kaivetussa Aji Indianissa. Hieman hillitymmin kasvavat isosta ruukusta pieneen kaivettu Aji Amarillo sekä omissa ruukuissaan talvehtivat Aji Verde ja Kellu Uchu (= Lemon Drop). Myös Inca Red Drop on hengissä ja uutta kasvua on ilmestynyt. Kolmatta kauttaan aloittelee viime kesän ulkona kasvanut Aji Cristal omassa ruukussaan vain vähän leikattuna, täydessä vehreydessä koko talven. Tuon kokoisia ei vain mahdu montaa saman valon alle. Nämähän ovat kaikki baccatum-chilejä. On siellä muutama pubescenskin talvehtimassa.

Epäonnistumisia talvehtimisessa

Aina ei käy niin kuin suunniteltiin. Leikkelin Bhut Jolokian lokakuun lopulla matalaksi ja vein vähän viileämpään varastoon talvehtimaan. Siihen jäi muutama pieni lehti, mutta vähitellen nekin kuivuivat ja jäljelle jäi kuiva ranka. Nähdäkseni toivoa ei enää ole. Kuoresta ei löydy tuoretta raaputtamallakaan. Sama kuivuminen tapahtui jo vähän aikaisemmin ja nopeammin "Lantakasan päällä kasvaneelle" PI 439450:lle. Kaikki muut samalla tavalla talvehtijat ovat vähitellen alkaneet versoa vihreitä oksia. Suurin osa niistä on baccatumeja, muutama pubescens, mutta on siellä chinensekin:
Peruvian Orange lähti talvehtimaan aivan samoilla edellytyksillä. Siihen oli jäänyt joku raakile, joka nyt on kypsynyt. Kaikki tuo vihreys on talvella kasvanutta.

Mikä siis meni pieleen noilla kahdella? Olen pohdiskellut syitä, olen löytänyt yhtäläisyyksiä, mutta en tietenkään voi olla varma, että juuri tämä olisi ainoa syy. Joka tapauksessa nämä kaksi kuivunutta olivat ne, jotka viheriöivät ja tekivät satoa myöhään syksyyn. Niitä myös lannoitin vielä syyskuussa, Bhut Jolokiaa Chilifoorumin kasvatuskisaa varten (jonka se sitten voittikin) ja PI 439450 kasvoi lantavaraston päällä annostellen itse tarpeensa. Lannoitus olisi pitänyt lopettaa ajoissa tai antaa syyslannoitetta jo elokuussa, jotta kasvit ehtisivät valmistautua talveen. Tuo PI 439450 erityisesti oli pehmeä varreltaan, mutta samaa oli havaittavissa Bhutissakin. Typpilannoitus teki rehevän kasvun, mutta jätti rungon höttöiseksi. Tämmöinen epäilys minulla on.

Rocoto Red Peruvian nuppuilee varhain

Aurinkoinen päivä paljasti nuput alle kahden kuukauden ikäisessä Rocoto Red Peruvianissa. Kasvi on vain 15 cm korkea ja 30 leveä. Saapa nähdä, mitä tästä seuraa. Ensimmäiset nuput luonnollisesti kuihtuvat pois, mutta jospa ne vähitellen alkaisivat pysyä, kun aurinkokin vierailee useammin.

Viime vuonna minua hämmästytti Fataliin musta yllätyssiemen, josta kasvaneelle kasville annoin nimen Rocoto M2, kun se osoittautui erinomaiseksi ikkunalautachiliksi. Se teki nuppuja jo pari viikkoa nuorempana, kukki kolme viikkoa myöhemmin ja kypsää sain maistella kolme kuukautta ensimmäisestä nupusta, reilut neljä kuukautta vanhasta pubescensista. Chilinkasvatus voi olla yllätyksiä täynnä.

Lisäys 15.2.
Kuvan nuppu kuivui, mutta uusia on kehittymässä.
23.2. se vihdoin kukki. Pari viikkoa riitti nuppujen kehittelyyn.

Eurooppalaiset itämään

Pistinpä eilen Englannista saapuneet eurooppalaiset annuumit heti itämään. Olisi ne voinut myöhemminkin laittaa. Huhtikuulla voi tulla ikkunalla ahdasta, mutta siihen on jo totuttu.
Siinä on nyt chilejä Espanjasta, Baskimaasta ja Galiciasta (Espanjasta tietysti nämäkin), Portugalista, Unkarista, Puolasta ja Englannista. Viimeinen pitäisi olla frutescens, mutta pettymyksiin tässä suhteessa on jo totuttu. Itäisempi Eurooppa kuten Tsekki, Bulgaria, Kosovo tai Makedonia saavat nyt jäädä odottelemaan, Siperiasta puhumattakaan.

EDIT, itämistietoja
Jo 12.2. aamulla pariin Padroniin oli tullut itua. Alle 4 vrk.
Seuraavaksi iti Chenzo 13.2.
15.2. Kaikki Padronit ja Chenzot ja 1 Cyklon itäneet. Ensimmäiset Padron ja Chenzo nousivat jo mullasta sirkkalehdille. Multaan siirsin ne 13.2.
16.2. Kaikki muut paitsi pari ylintä riviä ovat itäneet viikossa. Espanjalaiset hidastelevat.
19.2. Vihdoin Espanolasta ja baskien d'Espelettestä pilkistää itu. Kaikki muut ovatkin jo itäneet.
22.2. Viimeisetkin pinnalla sirkkalehdillä.

Esittelyssä "lastentarha"

Perusasiat unohtuvat helposti, kun aloitin tämän blogini kesken kauden ja sitä edelsi kolme vuotta kasvatuspäiväkirjaa Chilifoorumilla. Aloitetaanpa siis kerrankin aivan alusta. Tai no, alku on tietysti se, että innostutaan chilistä, luetaan kaikenlaisia juttuja silmät ymmyrkäisinä ja vihdoin hankitaan siemeniä. Sen jälkeen minä teen nykyisin näin:

Talouspaperilla idätyksen jälkeen siemenet pääsevät multaan 7x7cm ruukkuihin tai jogurttipurkkeihin. Tavallinen kuohkea kukkamulta käy hyvin. Onhan niissä eroja, mutta vasta kesäksi pyrin saamaan isoon ruukkuun parasta mahdollista multaa, talvella kelpaa lähikaupan tarjonta.

Esitellään nyt lastentarha. Sitä varten minulla on jostakin grillipihvien pakkauksesta jäänyt muovikaukalo, johon mahtuu kerrallaan 12 taimiruukkua. Kaikkien kylkeen on teipattu nimilappu. Tuossa ne saa kerralla kasteltua ja isompia siirretään muualle, kun pikkuisia tulee lisää. Näillä on valona yksi 23W energiansäästölamppu (jonka vaihdoin 2011 50-wattiseen), joka normaalioloissa riippuu ketjussa lähempänä ja keskellä kaukaloa ja palaa ajastimen ohjaamana 12-14 tuntia päivässä.

Seuraavan vaiheen, maitopurkin esittelinkin jo 18.1. Isompaan ruukkuun istutettaessa laitan taimen paljon syvempään multaan, sirkkalehdet lähelle pintaa, jolloin tukevuus lisääntyy. Tämä nurinkurinen järjestys kertoo kasvatusmenetelmistäni sen, että rajoitetussa tilassa suoritan vuorottelua. Kaikki eivät mahdu kerralla kasvamaan, vaan osa saa odottaa. Onhan noita iso osa vielä kylvämättäkin. Ehkä piakkoin olisi jo aika, viimeistään maaliskuun alussa.

Lisäys vuotta myöhemmin:
Uuden 50W ESL:n alla kasvaa tukevampia taimia varsinkin, kun osa niistä on isommissa, 10 cm taimiruukuissa. Isompi on parempi sekä valoissa että ruukuissa.

Chinese Pot Chilli, tosi pieniä siemeniä

Tuossa on kaksi "Pot"-chiliä siemenet vierekkäin. Nostin kuvausta varten normaalikokoisen Indian Pot Chilin siemenen kahden kiinalaisen väliin. Sehän on monta kertaa isompi. Pikku siemenestä esiin tunkeva itu on kuitenkin aika normaalin kokoinen ja päivän vanhana noiden taimet ovat melkein saman kokoisia. Ihme pakkaus.

Kummastakaan en paljon tiedä etukäteen. Olen etsinyt pientä chiliä, joka viihtyisi ja mielellään tekisi satoakin talvella keittiön pohjoisikkunalla. Vielä ei ole oikein löytynyt. Tabasco on vähän lupaillut, mutta sen sato on ollut kovin vaatimatonta. Annuumeitahan nämä ovat. Chinese Pot Chillin kuvan löydät Chilli Pepper Companyn sivustolta, kunhan kelaat sivua alaspäin oikein urakalla yli puolenvälin. Indian Pot Chilistä ei ole edes kuvaa, mutta se lienee vähän isompi. Kiinalaisen chilitkin kun ovat pikkuisia, tuollaisia reilun sentin mittaisia, mutta niitä saattaa olla sadoittain pikku pensaassa.

Katsotaan ja kokeillaan. Syksyllä tiedetään enemmän.

Lista vuoden 2010 chileistäni

On taas se aika vuodesta, jolloin Chilifoorumilla julkaistaan päivittäin siemenlistoja, mitä kukin on kylvänyt. Tylsiähän ne ovat lukea, mutta myöhemmin arvokkaita, kun vaikkapa etsii tietoa jonkun määrätyn lajikkeen menestyksestä, ominaisuuksista tai yleisyydestä Suomessa - ja kuka sitä on kasvattanut.

Oma suunnitelmani ensi kesäksi alkaa selkiytyä. "Maailmanmusiikkia", lajikkeita monesta suunnasta on nyt pääidea parin tiukemmin yhteen maahan suuntautuneen vuoden jälkeen. Alkuperämaita taitaa olla 18. Parvekkeelle mahtuu noin 16 chiliä + pari köynnöstä, tarvittaessa ikkunoille muutama lisää, pari amppeleihin, pubescensit ulos ja hyvään alkuun päässeet ylivuotiset myös pihalle. Silti ainakin baccatumeita on liikaa jo nyt ja annuumeitakin tulossa. Taidan siirtää ratkaisujen tekoa tuonnemmaksi. Osahan voi vaikka menehtyä matkalla.

Annuum:

Lajike	taimi	kukka	raakileita	kypsä
Chinese Pot Chilli	2.2.	25.3.	15.4.	15.5.
Cyklon	21.2.	20.5.	8.6.	17.7.
Espanola	22.2.	13.4.	30.4.	21.6.
Hot Portugal	21.2.	14.5.	1.6.	16.7.
Hungarian hot	21.2.	4.4.	18.5.	15.7.
Indian PC-1	15.1.	28.5.	22.6.	25.7.
Indian Pot Chili	2.2.	1.6.	25.6.	8.8.
Piment d'Espelette	22.2.	20.5.	11.6.	17.7.
Pimiento de Padron	15.2.	6.4.	17.5.	7.7.

Frutescens:

Chenzo

15.2.

3.4.

25.4.

21.6.

Baccatum:

Lajike	taimi	kukka	raakileita	kypsä
Aji Ahuachapáu	18.12.	18.3.	29.3.	25.6.
Aji Chanca	15.1.	29.3.	30.4.	28.6.
Aji Colorado	7.2.	20.5.	22.6.	6.8.
Aji Golden	11.2.	10.7.	23.7.	1.9.
Dong Xuan Market	7.2.	15.5.	10.6.	1.8.
NOT Puca Uchu	15.1.	20.5.	20.6.	9.8.

Chinense:

Bhut Jolokia	10.1.	15.4.	26.6.	28.7.
Cajamarca	12.1.	17.7.	24.7.	1.11.

Pubescens:

Lajike	taimi	kukka	raakileita	kypsä
Rocoto Red Peruvian	16.12.	22.2.	22.3.	13.5.
Rocoto Riesen	12.12.	9.3.	24.3.	18.5.

Noita kumpiakin on tarkoitus kasvattaa 2, lisäksi on viimevuotisen oranssin "päärynärocoton" siementaimia 4 kpl, joista haluan vain selvittää, kasvaako niistä emokasvinsa kaltaisia, eli oliko se risteytymä.


------------------------------------------------
Pikkutaimien lisäksi on suuri joukko viime- ja edelliskesäisiä chilejä, jotka ovat pääasiassa alakerran varastohuoneessa parin loisteputken ja ikkunan varassa. Näistä mahtuu vain muutama parvekkeelle. Suurin osa sijoitetaan ulos kesäksi.
------------------------------------------------
Talvehtivia:

Annuum:
Spanish Red, satoa koko ajan
Rainforest Trifoliage, kukkii

Baccatum:
Eri korkuisiksi leikattuina, vihertävät, ei kukkia vielä
Aji Amarillo
Aji Cristal 2 kpl
Aji Indian
Aji Verde
Inca Red Drop
Kellu Uchu (Lemon Drop)
Omnicolor amppelissa. Viimeiset kypsät chilit putoilevat, uutta vihreää kasvua on näkyvissä.


Chinense:
Aji Chombo, puu, aloittaa kukintaa
Biquinho, vielä kypsiä oksilla
Habanero, amppelissa, kukkia ja pieniä marjoja
Peruvian Orange, voimakkaasti leikattu, vihertää


Pubescens:Rocoto Peru Puno Marki, matalaksi leikattu
Rocoto Peru Cusco, matalaksi leikattu
Rocoto Peru, 1. sato kypsyy juuri
Rocoto Manzano Orange, kypsiä edelleen oksilla
Fataliin yllätyslajikkeet, Rocotot M1 ja M2, jossa satoa koko ajan olohuoneen ikkunalla

Pikkusina Boncheina ikkunoilla
Frutescens:
Piri Piri, kukkii runsaasti, satoa varten tarvitsee auringonvaloa
Tabasco, muutama kypsä, kukkia
Annuum:
Bolivian Rainbow, kukkia ja pieniä marjoja pohjoisikkunallakin

Peruvian kurkottaa kohti valoa

Tämä Rocoto Red Peruvian, jonka toisen taimen latvomisesta kerroin kolme viikkoa sitten, pääsi vasta eilen taimiruukusta maitopurkkiin. Vaikka valo tähän asti on tullut suoraan ylhäältä taimilaatikossani, se on vetänyt lehtien painosta itsensä vinoon. Otsikko on siis harhaan johtava. Se oli vinossa jo ennen taivaalle ilmestynyttä valoa.
Tuo on luultavasti rocoton tapa haarautua luonnollisesti. Kun latva ei enää osoita ylös, uusia haaroja alkaa muodostua lehtihankoihin ja ne suuntautuvat taas ylös. Tuo on vanha puutarhurien käyttämä keino. Taivuttamalla latva sivulle tai alas saadaan uutta versoa alemmaksi runkoon.

Sekä aikaisemmin latvottu että tämä itsekseen kasvanut ovat nyt puolentoista kuukauden iässä saman kokoisia, n. 15 cm korkeita ja 30 leveitä. Tämä sai nyt pari lusikallista, ehkä neljännesdesin kanankakkaa ruukkunsa pohjalle, kuten myös Rocoto Riesen, jonka eilen vaihdoin isompaan ruukkuun. Jos mahdun kasvattelemaan kaksi kappaletta kumpaakin, voin tehdä vertailevaa tutkimusta lannoituksen vaikutuksesta. Aikaisempina kesinä siitä on seurannut melkoinen lisäys kasvussa chinenselle ja C. sp:lle, mutta pubescenseilla asia voi olla toisin.

Puca Uchu ja kaverit

Pakkanen hidastaa kasvua selvästi. Jouduin siirtämään pikkutaimien laatikon pois ikkunalaudalta patterin päältä, tuuletusikkunan edestä, kun laitimmainen sai vetoa ja sirkkalehdet surkastuivat. Uudessa paikassa on viileämpää ja pariviikkoiset taimet ovat selvästi pienempiä kuin edellinen erä. Ehtiväthän nuo vielä, ei siitä ole hätää. Jos nopeaa kasvua taimilleen haluaa, ne kannattaa pitää noin 30° lämmössä ja kosteassa ilmassa.
Varsinainen asiani on kuitenkin eri lajien erilainen kasvutahti.
Puca Uchu keskellä on intiaanien perinteinen köynnöstävä baccatum-chili, jota on viljelty tuhansia vuosia mökkien seinustoilla Perussa ja naapurimaissa. Siemenliikkeidenkin mukaan siitä voi tulla iso ja kasvukausi on pitkä. Tuota on mainittu myös pakkasta kestäväksi. Syksy sen sitten näyttää. Taimen kehitys pituussuuntaan on ollut ripeätä. Vasemmalla on chinense Cajamarca, lajilleen tyypillisesti matalana ja lehtiä levittävänä. Oikean laidan annuum on Indian PC-1. Sen alkuun lähtö on ollut hitainta näistä kolmesta. Kaikki ovat olleet saman lampun alla ja samanlaisessa mullassa. Taustan rocotot ovat näitä kuukauden vanhempia.

Puca Uchu on iso chili, punainen kypsänä ja espanjalaisperäinen nimi onkin Aji Rojo, englanniksi Aji Red. Minä ajattelin pysyä ketšuassa, vaikka eri länsimaiset lähteet mainitsevatkin samalla nimellä useita erilaisia chililajikkeita. Muuan chilitutkija kertoi kirjassaan Puca Uchun kasvavan keskimäärin kolmivuotiaaksi, mutta sinä aikana sille on syntynyt sivuversoja tai uusia taimia joten kasvu jatkuu saumattomasti. Chiliä käytetään pääasiassa tuoreena ja sitä onkin tarjolla miltei ympäri vuoden keittiön seinustalta kerättäväksi.

Rocoto Peru pitää loisteputkista

Rocoto Peru ei pidä Bauhausin himmeitä 36W loisteputkia kuumina, vaan hakeutuu kohti valoa ja kahdesta kohdasta se on jo kasvanut valaisinrungon ja putken välistä. Muutama lehti on vähän ruskettunut, mutta varsi näyttää kestävän lämmön.

Huomattava muuten on, että kaikki kärjet suuntaavat sinisempää Philipsin 865 putkea kohti, vaikka ikkuna on vastapuolella, Bauhausin valolistan alkuperäisen kellertävän 742 putken suunnassa. Rocoto Peru kukkii kauniisti violetein kukin, on karvainen ja tuoksuu hyvälle. Siis lehdet tuoksuvat, ei kukka niinkään. Tämä rocoto on ollut varsinainen ongelmatapaus tai ainakin hyvin itsepäinen. Se on vuoden vanha, tammikuulla -09 idätetty. Heinäkuulla se jo oli melkein nykyisen kokoinen, kun vein sen loppukesäksi ulos eteläseinustalle. Ei syntynyt kukan kukkaa, ei mitään. Toin sen kuitenkin sisään lokakuussa viileään varastohuoneeseen ja hankin sinne muutaman viikon päästä kaksi Bauhausin valolistaa chilipöydän yläpuolelle roikkumaan. Himmeitähän ne on, mutta Peru on kuitenkin innostunut kukkimaan ja pienehköjä rocotoja on jo muutamia oksilla.

Tämä on oikeasti tummanvihreä, vähän peukkua paksumpi. Se on yläpäästä alkanut punertaa.

Ulkoistetaanko chilit?

Ihan vielä en aikonut viedä ulos chilejäni, vaikka ajan henki sellaista vaatisikin. Saattaisivat chilit unohtua sinne parvekkeelle kuin laukut Helsinki-Vantaalle. Eilinen uutinen pääministerin tietokoneelta varastetun kuvan kauppaamisesta sensaatiolehdelle sai minut pohtimaan ulkoistusta uudemmankin kerran. 

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja selitteli iltauutisissa: ATK-toiminnat on ulkoistettu ja pääministerin tietokonetta korjaamaan lähetettiin ulkoistetun firman harjoitteleva työntekijä, joka ei voinut vastustaa kiusausta "lainata" muutama mehevä kuva ja yrittää niillä saada vähän levennystä leipäänsä. On tästä omakohtaisempaakin kokemusta. Poikani asenteli pari vuotta sitten juurikin kyseisen Vantaan laukkufirman tilapäisenä työntekijänä aivan toisen ulkoistetun firman laskuun ulkoministeriöön ison sarjan tietokoneita, muistit ja käyttöjärjestelmät. Olisi sinnekin voinut kätkeä vaikka mitä koneiden sisuksiin. Toki turvaluokitus tehtiin Supon toimesta, mutta sairauslomien ajaksi sinne otettiin ketä tahansa henkilöstövuokrauksen lähettämiä heppuja, homma kun oli myöhässä noiden turvatarkistuksien vuoksi. Mitenkähän maan turvallisuus makaa, kun valtiosalaisuudet ovat näin heikoissa käsissä? Tarkoitan tietenkin päällikköä ja ulkoistuspäätöksen tekijää.

Korjauksena tilanteeseen tietotekniikkapäällikkö kertoi tästä lähtien tehtävän niin, että ulkoistetun korjaajan työtä seuraa laitoksen oma henkilö. Tällaisesta byrokratiasta ovat itäisen naapurimaan suuret klassikot kirjoittaneet meheviä romaaneja jo 1800-luvun puolivälissä. Olisi siinä aihetta nykykirjailijoillekin.

Kasvatuskilpailujen aikaan

Chilifoorumilla on taas levinnyt innostus kasvatuskilpailuun. Kohde ja tapa on vain vielä hakusessa. Pituuden mittaus on selkein arvosteluperuste. Englantilainen chileman-sivusto on sellaisia järjestänyt jo usean vuoden ajan. Nyt heillä onkin vaihteeksi Rocoto-kisa, jossa ratkaisee ympärysmitta.

Heti kisasta luettuani tulivat mieleeni lukuisat tavat huijata tuollaisessa mittauksessa. Enhän minä tietenkään, mutta joku muu saattaisi… Kirjoitin kisaa organisoivalle Julian Livseylle epäilyksistäni näiden kuvaesimerkkien avulla.
On tietysti ratkaisevaa, mihin kohtaan tällaista vaihtelevan muotoista päärynärocotoa mittansa asettaa. Tässä tulos 13,4 cm.

Kun otin kolikon pois rocoton takaa, mittaustulos onkin 12 cm.
Yhtä epävarmoja ovat vaakaan perustuvat menetelmät. Voisihan sen kolikon tunkea chilin sisäänkin.
Ehdotin halkaisijan mittausta suora mitta alla suunnilleen keskellä hedelmää. Tästä esimerkiksi saataisiin 11,9 cm, kun halkaisija 3,8 kerrotaan piillä. Tietenkään kaikki rocotot eivät ole pyöreitä, joten ei tämä tarkka menetelmä olisi, mutta varmistaisi kuitenkin ympärysmittauksen tuloksia.

Julian vastasi ja sanoi minun aiheuttaneen heille päänvaivaa, mutta he aikovat luottaa kilpailijoiden rehellisyyteen, tietysti vaatien kuvallista näyttöä, että chili on itse kasvatettu, kiinni oksassa ja mittanauhan kanssa. Ehkä muuta ei ole tehtävissä, mutta ovatpahan ainakin tiedostaneet vaarat.

Maitopurkkivaiheessa jo mennään

Ensimmäiset chilit kasvoivat pienistä taimiruukuistaan ulos ja vaihdoin niille vähän isommat, ennen kaikkea syvemmät astiat, jollaisiksi kelpaavat tyhjentyneet ja pestyt maito- tai mehupurkit. Kesäksi saavat sitten oikeat isommat ruukut, kun on enemmän kasvutilaa parvekkeella ja ulkona. Pistän tölkit poikki vähän puolivälin yläpuolelta ja alakulmista nipsaisen terävällä veitsellä tai saksilla pienet palat pois, jotta kastelu alakautta onnistuu, eikä vesi makaa juurilla. Näin taimet saavat uutta multaa ja sitä kautta kasvuvoimaa. Lannoituksen aloitan joskus kuukauden päästä, ellei ole kauhea tarve saada nopeasti iso chili. Nyt ei vielä ole.
Kuukauden vanhojahan nuo ovat. Rocoto Riesen (Grande) on muutaman päivän yli, muut aika tasan. Kaikki on latvottu kaksi viikkoa sitten. Rocoto Red Peruvian oikealla haaraantuu mallikkaasti. Yleensä ne tuon jälkeen tuuhentuvat itsekseen, haarautuminen jatkuu. Baccatum Aji Ahuachapáu keskellä vaatii ehkä vielä pientä lisäohjausta. Baccojen tapaan sillä ei ole lehtipareja, vaan lehdet kasvavat eri kohdista. Nyt alempana on pienempi verso uutta haaraa kuin ylinnä. Jos alempi alkaa jäädä alakynteen, ylempää haaraa voi vielä kerran nipsaista latvasta. Taitava kasvattaja voi näin tehdä aika pitkälle haluamansa muotoisen kasvin. Luonnollista muotoa emme chileistämme pysty saamaan, siihen tarvittaisiin paljon enemmän lämpöä ja paljon, paljon valoa, tropiikin aurinko. Luonnollinen muotohan on usein tiheä, tukevaoksainen pensas, jolla on leveyttä enenmmän kuin korkeutta tai sitten pieni puu. Kotikasvattajan kauhun, kaatuilevan pitkän hennon varren, jossa on tupsu lehtiä päässä, pystymme kuitenkin latvomalla ehkäisemään, jos valoa on edes kohtuullisesti. Uudelleen istutuksessa nuo joutuivat myös entistä syvempään. Varteen kasvaa uusia juuria, jos sen peittää multaan ja näin tukevuus lisääntyy.

Maitopurkkien sekava rivistö kiusaa ainakin pientä Adrian Monkia sisälläni, mutta kääntelin ne niin, että haarautumiset näkyvät parhaiten. Suorana rivistönä niitä mahtuu monta samaan muovialtaaseen, missä ne voi kätevästi kastella kerralla. Taimiruukkuina monet käyttävät jogurttipurkkeja, mutta kannattaa sitten niihinkin laittaa reiät pohjaan, ettei vesi makaa ruukussa ja pilaa juuria. Annuumit ja muutaman baccatuminkin ajattelin kylvää vasta helmikuun puolivälissä, etteivät kasva liian isoksi ikkunalla. Edellisinä keväinä siitä ei ole nähnyt ulos huhtikuussa, niin täynnä chilejä se on ollut.

Tämän jälkeen seuraa vielä ruukunvaihto tai kaksi. Nopeakasvuisimmat vaihdan maaliskuun lopulla 13cm/1,5l ruukkuihin ja melkein kaikki parvekkeelle vietäessä isoihin 6,5 litraisiin ruukkuihin, osan isompiinkin.

Cajamarca

Cajamarca on minulle ainoa uusi chinense tänä vuonna. Onhan noita kasvamassa vanhastaan: amppelissa Habanero, puumainen Aji Chombo, Bhut Jolokia ja pikkuinen Biquinhokin vielä punertaa ikkunalla. Tämä taimi pääsi venähtämään sirkkalehdille asti kymmenessä päivässä talouspapaperilla kun multa on jäässä ulkona. Ostin tänään kukkamultaa lähikaupasta.

Cajamarca on kaupunki Perussa, Oulun kokoinen, melkein kolmen kilometrin korkeudessa Andeilla. Itse chilistä en paljon tiedä, mutta kotipaikasta voisi päätellä sen kestävän viileää ilmastoa. Patahontasin blogissa oli viime vuonna siitä kuva, josta kiinnostukseni heräsi. Saat kelata linkkiä pitkästi alaspäin löytääksesi sen, mutta en viitsinyt lainata luvatta toisten kuvia, kun omia ei vielä ole. Siinä kuvassa chilit ovat vielä raakoja, kypsänä sekin on punainen.

Cajamarca on Perulaisille tärkeä paikka. Siellä käytiin ratkaiseva taistelu, jossa espanjalaiset löivät Inkavaltion joukot ja teloittivat niiden johtajan keisari Atahualpan hyvin kyseenalaisin keinoin, kuten Wiki kertoo:"Pizarro järjesti ansan Atahualpalle Cajamarcassa vuoden 1532 lopuilla ja vangitsi tämän. Atahualpa maksoi vapauttamisekseen tyrmän täydeltä aarteita, mutta Pizarro tappoi hänet silti. Sitten espanjalaiset surmasivat hillittömästi aseettomia inkoja Cajamarcan aukiolla." Tuossa chilissä, sen värityksessä ja muodossa jotkut näkevät muistumia tästä verilöylystä.

Minä repäisin ison taimen raa'asti irti alustastaan ja tämmöinen sieltä tuli:
Juuria on yhtä paljon kuin maanpäällistä osaa. Aluksi juureen ilmestyy "pulloharja", pieniä juuria tunnustelemaan kasvumahdollisuuksia. Paperissa niitä ei paljon ole, mutta nyt tuo peitetään multaan.

21 tuntia myöhemmin

Eiliseen kuvaan jatkoa. Lehdet ovat kasvaneet. Pubescens on karvainen chililaji. Otin keskimmäisen loiton kameraan 50mm objektiivin lisäksi, mutta jalustaa en viritellyt vieläkään, vaan vein taimen loisteputken alle kädessäni ja toisella kädellä kuvasin. Ihan hirveästi eivät kädet vielä vapise.

Isompana näkyy tämäkin paremmin.