Näitä meillä on syöty viime aikoina. Rocoto Red Peruvian kypsytteli ensimmäisen satonsa ja seuraavatkin ovat jo hyvässä kasvussa. Nuo olivat jo niin kypsiä, että irtosivat kannastaan helposti. Ihme lajike. Pienessä ruukussa pieni kasvi ja hedelmää vain pukkaa. Nyt se on sentään alkanut kasvaakin muutaman sivuverson verran. Ylös ei suuntaudu yksikään.
Tarvittiin kalakastiketta savustetun lohen seuraksi jauhoisille perunoille. Enhän minä ruoanlaitosta juuri mitään tiedä, mutta kaikenlaista on hauska kokeilla. Tein valkokastikkeen tapaisen paistamalla rocotot öljyssä, lisäämällä siihen jauhoja, ruokakermaa, kalalientä, juustokuminaa, sitruunaa ja vettä. Sakeahko kastikehan siitä syntyi. Rocotot jätin aika isoiksi suikaleiksi. Maku irtaantui liemeen, mutta jäi jotakin pureskeltavaa. Ratkaisu tuntui ja näytti hyvältä. Poltetta oli miellyttävästi, vähän vähemmän tottuneelle vieraallekin sopivasti. Ai niin, eihän tuo enää valkokastiketta ole, mutta väri on luomua, lähtöisin rocotoista.
Ají Charapita – Pieni mutta tulinen ihme Perusta
4 viikkoa sitten
5 kommenttia:
Lienee tarpeetonta mainita, että reseptisi varastettiin samointein muistini kätköihin.
Hyvä, että joku kokeilee välillä jotain uutta!
Lämmittäessäni kastiketta seuraavana päivänä laitoin kotiväelle vähän lisää chiliä ja piparjuurta. Maku tiukkeni, mutta ei välttämättä parantunut. Aina ei poltteen lisäys paranna makua. Kaksi rocotoa riittää pieneen kattilaan.
Rocotoista vähän aasinsillalla mitenkäs Chilivaari on hoitanut ruukutukset taimesta saaviin? Maitopurkista ensin johonkin isohkoon ruukkuun ennen lopullista astiaa?
Toinen kysymys on latvomisesta eli oletkos Rocotoja latvonut kuten muita vai odotellut luontaista toimintaa?
Kysyypi Rocoto-newbie :)
Ps. Kaikki ylläritaimet ovat hengissä ja aika virkeinä, tosin talvella missasin ruukutuksen minipoteista isompiin, joten hieman ovat myöhässä ehkä optimaalisesta (Riesenit ovat luokkaa puolimetrisiä). Ja testattu on, että sirkkalehtitaimesta voi halutessaan/vahingossa tehdä pistokkaan (kuva^) ;-)
Riesenithän ovat sitten sinulla isompia kuin minulla, mutta minä olen jo yhden sadon niistä syönyt ja toinen aloittaa kasvuaan.
Eivät todella ole kaivanneet latvomista, kun latvaa ei ole, vaan kasvavat sivuille. Ne kasvavat nyt parilitraisissa ruukuissa, joista saaviin siirto käy kesäkelien varmistuessa.
Minulla eivät Riesenit vielä ole antaneet juurikaan merkkiä kukkimisestakaan, nyt ovat alkaneet hieman haaroa. Ovat olleet vieläkin maitopurkeissa kovin ahtaasti kylki kyljessä kiinni, pitänee ensi viikolla siirtää isompiin astioihin. Liekö tuo ahtaus (neljä maitopurkkia irtokarkkilaatikossa) ajanut niitä (vielä) pystysuuntaan?
Tuo puolimetrinen on enemmän tai vähemmän hattuarvio (kokoerojakin yksilöillä on), eipä sillä niin väliä ole. Jospa loppukesästä niistä satoa saisi, se riittää :)
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.