Ei tämä sentään ihan isoäidin ohje ole, mutta lapsuudesta muistan vanhan sukulaismiehen neuvon tomaattien kylvöön: Haukataan mehevästä tomaatista ja siemenet sylkäistään kukkaruukkuun pelakuun juurelle. Sieltä sitten viikon päästä nousee tomaatintaimi.
Ohje voisi kelvata vieläkin, mutta tulos on vähän epävarmempi, sillä monet kaupan tomaattilajikkeet ovat F1 hybridejä, jolloin siementaimi ei enää tuota samanlaisia tomaatteja, vaan saattavat olla pahan makuisia tai epämuotoisia.
Vanhoista perinnelajikkeista voi vieläkin ottaa siemeniä talteen, mutta niiden putsaus on monimutkainen toimenpide, sillä siemeniä ympäröi limakerros. Autuaan tietämättömänä tarvittavasta fermentoinnista ja pesusta olen vain kaapinut veitsellä siemeniä talouspaperille ja kuivannut ne siihen. Ne kyllä liimaantuvat kiinni, mutta kylvön voi tehdä leikkaamalla paperista sopiva pala.
Paperin takapuolella luki Golden Sunrise 2009. Kun lajikkeen siemenet olivat loppu ja tästä on tullut meille suosikkitomaatteja, leikkasin paperilta liuskan siemeniä lautalle.
Maltoinpa pitää tomaattien siemenet pusseissaan näin pitkään. Maaliskuun puolivälissä olen muistiinpanojeni mukaan edellisinäkin vuosina tomaatit kylvänyt ja aina ne ovat tulleet turhan aikaisin turhan pitkiksi ennen ulkokautta. Nyt tosin aion kylvää enemmän matalia pensas- ja parveketomaatteja.
Unkarilaisia on parikin, mutta esitellään tässä tuo erikoisemman näköinen. Paradicsom mini piros körte lukee siinä. "Paratiisiomena" tarkoittaa yksinkertaisesti tomaattia ja loppuosa luetaan punainen mini-päärynä. Pussin alalaita: Vihanneserikoisuuksia. Toisen unkarilaistomaatin nimi on Manó eli meillä Manu.
5 kommenttia:
Mikähän lie siementen oikeaoppinen talteenotto? Minä otin jostain kaupasta ostetusta paprikasta siemenet talteen. Luulin kuivattaneeni niitä riittävästi ja laitoin minigrip-pussiin. Nyt huomasin että kaikki siemenet ovat ohuen harmaan homeen peitossa! Eli kosteutta taisi jäädä liikaa. Taitavat olla käyttökelvottomia nyt? Ja muutenkin taitaa olla niin että eivät pahemmin satoa tuottaisi, nämä kauppojen vihannekset?
Joku väitti että chilin siementen huuhtelu kädenlämpöisellä vedellä auttaisi itämisessä. Kuinkahan kauan tätä pitäisi tehdä? Riittääkö muutama minuutti vai pitääkö liottaa tuntikausia?
Eipä siinä taida oikeata oppia olla.
Kuivaksi ne on saatava ja tiivis muovipussi on vaarallinen säilytyspaikka, jos eivät ole aivan kuivia. Omani säilytän postimerkkiliikkeestä hankituissa pikku säilytyskuorissa. Jotakin paperin sukuista ainetta ovat, eivätkä sulkeudu ilmatiiviisti. Paperipussit ovat hyviä isommille erille.
Useimmin kuivaan siemenet vihanneskuivurilla, eli kuivaan chilejä ja irrotan siemenet vasta kuivista chileistä. Tuoreista talteen otetut jätän muutamaksi viikoksi talouspaperin väliin huoneenlämpöön. Sekin on riittänyt säilymiseen ainakin muutamaksi vuodeksi.
Kaupan vihanneksista ei todellakaan kannata juuri siemeniä kerätä. Tulos voi olla outo. Halvemmaksi tulee hankkia hyvät siemenet kuin kasvatella puoli vuotta jotakin pahan makuiseksi osoittautuvaa market-lajiketta.
Tuo huuhtelu taitaa olla kaupunkilegendaa. Ilmankin itää ihan hyvin. Ainakin idätyslautalla.
1. Perkaa tomaatista siemenet pieneen verkkosiivi-
lään.
2. Hiero sormella valuvan vesihanan alla osa "li-
masta" pois, siementä vahingoittamatta.
3. Kopauta siemenet talouspaperiarkin päälle.
4. Vetele siementä paperin kuivalla osalla, lima
tarttuu paperiin. Siis siemen kerrallaan.
5. Laita puhdas siemen toisen, kuivan, paperi-
arkin päälle ja anna kuivua 3-4 vrk (kunnes
kuivia)
6. Säilytä talouspaperiarkissa rullalle käärit-
tynä kuivassa paikassa.
Kohta 4: vetele SORMELLA.
Toimii tosi hyvin, kuten kaupan siemenet.
5.
Jäi tuossa edellisessä kommentissa mainitsematta,
että olen enää hissitalon parvekeviljelijä.
Terveys ja ikä aiheuttavat sen, että nautin suunnattomasti siitäkin vähästä, mihin kasvun ihme antaa edellytykset.
Chilivaari, tuskin voit edes uskoa blogisi tera-
peuttiseen vaikutukseen.
Kuitenkin odotan uusia kirjoituksia kasviesi vaiheista neljän seinän sisällä.
Se on elämää, tulevaisuutta.
5.
Kiitos.
Itsellenihän minä tätä kirjoittelen ja kuvailen. Jos siitä samalla on muillekin iloa, niin hyvä on. Jos tässä alkaisi miettimään yleisön odotuksia, niin pitäisi kait keskittyä vesiviljelyyn ja tosi tulisiin lajikkeisiin.
Minulle kasvien hyvinvointi, esteettisyys ja hyvä maku ovat tärkeämpiä, ja tietysti se, että ne mahtuvat pienelle ikkunalaudalle. Kesällä viljely laajenee parvekepuutarhaan ja vähän uloskin, mutta pihamaa on erittäin jyrkkä soraharju, josta ei juuri viljelysmaata saa.
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.