Paprika-Bohócsapka, unkarilainen piispanhattu-baccatum kasvoi ihan vain testimielessä parvekkeella 1,5-litran ruukussa ja hyvin kasvoikin. Leikkelin sen latvoja irti sadonkorjuuta varten, kun ne kasvoivat katon rajassa. Jotkut noista olivat kypsiä jo elokuun alkupuolella ja edelleen ne olivat aivan tuoreita, kuin vasta kypsyneitä. Tämä on lajike, jota voi pitää oksilla pitkään. Satoisana ja miedon makuisena se ansaitsisi kasvupaikan myös ensi kesänä.
"Joulun kellot" säilöin etikkaliemeen. Ne ovat koristeellinen lisä joulupöytään. Aikaisemmin olen tehnyt saman Campanella, joka on aivan samanlainen lajike, mutta nahistui kyllä nopeammin. Ehkä silloin oli lämpimämpi syksy.
Etikkaliemeen päätyi myös juuri ennen pakkasia kerätty Aji Amarillo-sato. Niitä tulikin monta purkillista. Leikkelin Amarillot halki, poistin osan siemenistä ja halkaisin vielä puolikkaat. Noin niistä tuli suikaleita. Kiehuvan kuuman liemen kaadoin purkkiin sullottujen chilien päälle ja kansi heti kiinni. Liemessä on hunajaa, mikä tekee sen vähän sameaksi. Liemi oli oma resepti, vähäetikkainen, jota pohdin 2010 syksyllä. Nyt sisältö oli suunnilleen näin:
8 dl vettä
4 dl omenaviinietikkaa (vastaa n. 2,5 dl väkiviinaetikkaa)
1,5 dl makeutusta, osa hunajaa, osa sokeria
2 tl merisuolaa
1 sitruunan mehu
Pitkään säilytettäviin voi lisätä Atamonia.
Maistelu tapahtuu muutaman viikon päästä, 1 vajaa pikkupurkki jäi sitä varten jääkaappiin. Toivottavasti muistan kommentoida sitä tänne.
Maisteltu on 17.11. Hyvää ja rapsakasta chiliä, moneen tarpeeseen sopivaa. Ruoan lisukkeena suoraan lautaselle se ei ollut äkkitulista, vaan maukasta. Liemi on pikemminkin makeaa kuin etikkaista. Varmaankin pizzan päällä tai paloiteltuna salaatissa ihan paikallaan.
Inspiraatiopohjalta tehtyyn tonnikala-vihannesvuokaan kerros etikka-amarilloja siellä välissä sopi täydellisesti.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.