Tämä rocoto pilailee minun kanssani

Tänään tein kermakastikkeen possunfileelle Fataliin yllätyssiemenistä kasvaneesta Rocoto M1:stä. Olipa hyvää, eräs parhaista chilikastikkeistani. Lihasta uunissa irronneeseen liemeen laitoin vähän ruokakermaa ja vehnäjauhoja sekä yhden tuommoisen pienehkön (5 cm) rocoton silputtuna. Poltetta oli sopivasti ja makua myös. Toinen siinä on vielä poimittavaksi.

Aloin tutkia tuon onnettoman kasvin historiaa. Sehän iti täsmälleen vuosi sitten. Siemenistä oli kuvakin kasvatuspäiväkirjassani -08. Silloin merkitsin mustat yllätyssiemenet vielä englanniksi B-kirjaimin, mutta siirryin myöhemmin kotimaiseen. Kaksi niistä selvisi isoksi, M1 ja M2. Pienenä ne kasvoivat tasatahtia, M2 vähän isompana. Helmikuun toisella viikolla ne jo kukkivat ja huhtikuun lopulla M2:ssa oli kypsää rocotoa, ensimmäinen itse kasvattamani. Lajiketta arvuuteltiin Chilifoorumilla, mutta ei siihen varmaa vastausta löytynyt. Niitä on lukuisia melkein saman näköisiä ja kokoisia. M2:sta on satoa riittänyt pienin tauoin siitä asti pitkin kesää ja vieläkin siinä on kaikkia vaiheita; kukkia, raakileita ja kypsiä.

Rocoto M1 kukkii edelleen 2.12.
M1 sen sijaan vain kukki, kukki ja taas kukki. Ei muuta. Seitsemän kuukautta saamatta mitään aikaan. Kaikki keinot kokeiltiin. Kyllä siinä jo kasvattaja turhautuu ja menettää uskon omiin taitoihinsa. Kesän se oli parvekkeella ja jossakin vaiheessa innostui kasvattelemaan hurjan pitkiä versoja ja niihin päähän kukkia. Vasta maagisena päivämääränä 9.9.09 havaitsin siinä ensimmäisen raakileen. Viime viikolla, melkein kolme kuukautta myöhemmin ne molemmat vihdoin kypsyivät. Pidin sitä kyllä aika myöhään parvekkeella kylmässäkin, jotta hedelmät ehtivät kiinnittyä. Tuollaisilla on taipumusta pudotella pienet raakileet ja kukat, jos oloissa tapahtuu suuria muutoksia vaikkapa valon määrässä.

Yksivuotispäivänään tuo M1 vihdoin vastasi toiveisiini ja tuotti makunautinnon. Mitäpä tuohon nyt sanoisi? Kiitos kaunis! Olen pitkin kevättä ja kesää moneen kertaan vannonut, että tämä ei ole minun lajikkeeni, tätä en osaa, mutta annoin sen kuitenkin olla ja näyttää taitonsa. Hm, mitäpä nyt?