Nelivuotias Rocoto Peru (C. pubescens) on nyt elämänsä vedossa. Sehän kasvaa viileässä varastohuoneessa ikkunan ääressä pylväskaktuksen, sitruunapuun ja vanhan Cajamarcan ahdistelemana. Jo heinäkuun viimeisenä se alkoi kypsyttää satoaan ja oli silloin yhtä iso kuin nytkin.Sillehän unohtui vaihtaa multa viime keväänä ja se on nyt toista vuotta samassa, aika tavalla vajaassa 6,5 litran ruukussa. Kesällä se sai lannoitetta, mutta elokuussa lopetin senkin, nyt on menty veden voimalla, eikä kasteluakaan aina ole muistettu ajoissa. Se kasvoi miehen mittaiseksi ja ylikin; latvoja ja kulkureitille tulevia oksia on katkottu.
Kaunishan se on, tuollainen kypsä rocoto marraskuun puolivälissä Suomen syksyn synkkyydessä. Näillähän ei ole minkäänlaista lisävaloa, vaan ihan taivaalta tulevalla saavat pärjätä ja lämpötilakin on jo paljon alle kahdenkymmenen. Pakkasilla se laskee kymmeneen.
Tekstit
3 kommenttia:
Mielenkiintoista kuinka nuo rocotot viihtyvät nimenomaan viileässä. Täällä totesimme ystäväni kanssa, joka asuu saman taloyhtiön toisessa päässä, että rocotot suorastaan villiintyivät syyskuussa kun yöt rupesivat olemaan reippaasti viileämpiä kuin päivät. Eivätkä päivätkään olleet kovin lämpöisiä!
Rocotoja on nasta talvettaa, sillä ne tuntuvat kasvavan vähässkin valossa (ja huonollakin hoidolla ;) Meidän 50-lukulaisessa talossa ikkuna-aukot tuppaavat olemaan sen verran pieniä, että valoa ei riitä. Ehkä vien oman Turbo Pubeni lankomiehelle jonka omakotitalossa jokainen ikkuna on pakettiauton kokoinen.
Nämähän on korkealta Perun vuoristosta kotoisin. Siellä on viileät yöt ja päivät aina 12 tuntia. Joskus epäilin, että ne eivät keskikesällä kukkisikaan, kun päivät ovat meillä niin pitkiä, mutta kyllä muutamat lajikkeet ovat siihenkin sopeutuneet. Toisilla tuotantohuiput kuitenkin osuvat kevät- tai syyspäiväntasauksen paikkeille. Silloin eivät helteet Suomessa haittaa.
Toisaalta jotkut saavat mahtavia satoja rocotoista kasvihuoneessa, joissa yleensä on kuuma, vaan ehkäpä ei heillä. Niitäkin voi tuulettaa.
Haastava oli kesä. Ulkona rocotot eivät järin kasvaneet saati sitten kukkineet - poikkeuksena pari kukkapadassa saviruukuissa haudattuna ollutta R Peronia, jotka intoutuivat kukkimaan ja podinkehittelyyn elo-syyskuussa. Nyt ovat viileissä sisätiloissa ja kehittelevät podejaan ilmeisesti vielä pitkään.
Parhaiten taisivat pärjätä kasvariin alkukesällä "unohtuneet" R Orange ja Turbo Pube (joka väänsi muutaman podin alun kasvaen koko kesän maitopurkissa...), tosin ei niistäkään häävi sato tullut. Muutama podi vielä keikkuu oksilla.
Viime kesänä samaisessa kasvarissa Rocotot eivät tuntuneet juuri viihtyvän, lämpöä taisi olla yksinkertaisesti liikaa. Tänä vuonna ei ollut sitä ongelmaa :-).
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.