Huonolla hoidolla ennätyssatoon

tiistai 13. marraskuuta 2012

Nelivuotias Rocoto Peru (C. pubescens) on nyt  elämänsä vedossa. Sehän kasvaa viileässä varastohuoneessa ikkunan ääressä pylväskaktuksen, sitruunapuun ja vanhan Cajamarcan ahdistelemana. Jo heinäkuun viimeisenä se alkoi kypsyttää satoaan ja oli silloin yhtä iso kuin nytkin.

Sillehän unohtui vaihtaa multa viime keväänä ja se on nyt toista vuotta samassa, aika tavalla vajaassa 6,5 litran ruukussa. Kesällä se sai lannoitetta, mutta elokuussa lopetin senkin, nyt on menty veden voimalla, eikä kasteluakaan aina ole muistettu ajoissa. Se kasvoi miehen mittaiseksi ja ylikin; latvoja ja kulkureitille tulevia oksia on katkottu.

Kun oksia penkoo, niin valon puolelta (eteläikkuna) löytyy huomattavasti punaista. Näitä on syöty pitkin kesää, kuivattukin yksi erä, mutta taas niitä on ainakin 50 kypsää ja paljon vihreitä. Outo juttu. Melkeinpä olemattomalla ravinnolla, vedellä ja valolla tämä tekee satoa enemmän kuin tähän mennessä koskaan.


Kaunishan se on, tuollainen kypsä rocoto marraskuun puolivälissä Suomen syksyn synkkyydessä. Näillähän ei ole minkäänlaista lisävaloa, vaan ihan taivaalta tulevalla saavat pärjätä ja lämpötilakin on jo paljon alle kahdenkymmenen. Pakkasilla se laskee kymmeneen.

3 kommenttia:

Kid Henry kirjoitti...

Mielenkiintoista kuinka nuo rocotot viihtyvät nimenomaan viileässä. Täällä totesimme ystäväni kanssa, joka asuu saman taloyhtiön toisessa päässä, että rocotot suorastaan villiintyivät syyskuussa kun yöt rupesivat olemaan reippaasti viileämpiä kuin päivät. Eivätkä päivätkään olleet kovin lämpöisiä!

Rocotoja on nasta talvettaa, sillä ne tuntuvat kasvavan vähässkin valossa (ja huonollakin hoidolla ;) Meidän 50-lukulaisessa talossa ikkuna-aukot tuppaavat olemaan sen verran pieniä, että valoa ei riitä. Ehkä vien oman Turbo Pubeni lankomiehelle jonka omakotitalossa jokainen ikkuna on pakettiauton kokoinen.

Chilivaari kirjoitti...

Nämähän on korkealta Perun vuoristosta kotoisin. Siellä on viileät yöt ja päivät aina 12 tuntia. Joskus epäilin, että ne eivät keskikesällä kukkisikaan, kun päivät ovat meillä niin pitkiä, mutta kyllä muutamat lajikkeet ovat siihenkin sopeutuneet. Toisilla tuotantohuiput kuitenkin osuvat kevät- tai syyspäiväntasauksen paikkeille. Silloin eivät helteet Suomessa haittaa. 



Toisaalta jotkut saavat mahtavia satoja rocotoista kasvihuoneessa, joissa yleensä on kuuma, vaan ehkäpä ei heillä. Niitäkin voi tuulettaa.

Happara kirjoitti...

Haastava oli kesä. Ulkona rocotot eivät järin kasvaneet saati sitten kukkineet - poikkeuksena pari kukkapadassa saviruukuissa haudattuna ollutta R Peronia, jotka intoutuivat kukkimaan ja podinkehittelyyn elo-syyskuussa. Nyt ovat viileissä sisätiloissa ja kehittelevät podejaan ilmeisesti vielä pitkään.

Parhaiten taisivat pärjätä kasvariin alkukesällä "unohtuneet" R Orange ja Turbo Pube (joka väänsi muutaman podin alun kasvaen koko kesän maitopurkissa...), tosin ei niistäkään häävi sato tullut. Muutama podi vielä keikkuu oksilla.

Viime kesänä samaisessa kasvarissa Rocotot eivät tuntuneet juuri viihtyvän, lämpöä taisi olla yksinkertaisesti liikaa. Tänä vuonna ei ollut sitä ongelmaa :-).

Lähetä kommentti

Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.