Espanolassa löytyy makua

Kuukauden alussa vein Espanolan ulos kukkapenkkiin. Siinä oli silloin jo satokausi päällä ja nyt korjasin lisää kypsiä.

Ne ovat niin reilun kokoisia ja mietoja, että ajattelin käyttää niitä suoraan ruokaan. Improvisoitu kesäkurpitsa-jauhelihavuoka syntyi paistamalla jauheliha yhden ison pilkotun rocoton kanssa, viipaloimalla kesäkurpitsa ja halkaisemalla chilit. Noita sitten ladoin kerroksittain ja lihalientä päälle. Tunniksi uuniin ja puolivälissä juustoraastetta pinnalle.

Hyväähän tämä oli. Rocoto-jauheliha on varma valinta, mutta Espanola paljasti itsestään uusia piirteitä. Kun sitä söi isoina kypsinä viipaleina, se maistui hyvälle chilille. Polte tuli varmaankin muualta, mutta siinä ruoan seassa tämä mietokin sai oman makunsa esiin. Jos se peltokasvina viihtyy, silläkin voi olla tulevaisuutta. Ikkuna- tai parveketilaa en noin miedolle uhraa.

Olen tämän ennenkin tuonut julki, mutta kerrataan vielä: Erilaiset chilit samassa ruoassa voivat täydentää toisiaan ja maistua jopa paremmilta kuin yksistään käytettynä. Kun tulinen ja maukas harvoin yhdistyvät samassa chilissä, voi käyttää sekä tulista että maukasta yhdistelmänä ja joku lisää siihen vielä kolmannen väriksi tai koristeeksi.