Hedelmällistä aikaa

Kevään valo kai sen tekee. Parvekkeelle päässeet chilit aloittavat satokautta suurella rintamalla. Raportoitavaa riittäisi, mutta ajattelin tehdä sen nyt ensin käänteisessä järjestyksessä.
Näissä ei vielä ole raakileita: Edellisen jutun Chinci-veljekset, pienessä amppeliruukussa majaileva Rocoto Manzano Orange, olohuoneen ikkunalle jäänyt White Habanero sekä ikuisuuskysymys, tammikuun lopulta asti kukkinut Ulupica large.

Ulupica Large, vielä yksi kukan värivariaatio

Ulupica Large (Capsicum cardenasii ?) se vain kukkii ja kukkii, monenvärisin kukin. Kasvi viihtyy hyvin parvekkeella länsipuolella isossa amppelissa. Kukat tuoksuvat hyvältä ja se tuntuu mukavalta koko parvekkeella, mutta varsinaista tulosta ei vain synny. Kukat eivät kehity raakileiksi.

Hedelmöittymisestä ei varmaan ole kyse, sillä tuossakin oikealla on pieni chilin aihe. Tuollaisina ne putoavat pois. En ole tämän kanssa epätoivoinen, ihmettelen vain. Mahdollisia korjausehdotuksia olisi nyt esimerkiksi siirtää tuo vielä valoisampaan, eteläpuolelle, vaihtaa vielä isompaan ruukkuun (nyt n. 5 litraa), kalkita, antaa hapanta turvetta, lannoittaa hyvin runsaasti, antaa olla lannoittamatta pitkään, odottaa rauhassa lisää kasvua (on nyt noin 50 cm korkea, 80 leveä), leikata rönsyilevät oksat lyhyeksi ja odottaa tukevampaa kasvua, , , Ehkä annan vain olla ja nautin noiden muiden raakileista ensin.

Ulkona eivät ole vielä jäätyneet, mutta eipä ne hyvinkään voi. Palovammoja ja tuulen repimiäkin on. Minkäs teet, maahan istutettu pysyy maassa. Tietoisesti sen riskin otin.