Kameran sain tällä kertaa säädettyä noiden valojen sekoitukselle, joten kumpikin on vähän väärän värinen. Se on silmälle miellyttävämpää. Sininen puoli kasvaa korkeutta ja leveyttä ainakin 30 % nopeammin paitsi tuo pikkuinen Habanero, joka ei ole oikein päässyt alkuun. Isoimman baccatumin juuret tunkevat ruukun pohjasta ulos, joten sen kasvu alkaa kohta kärsiä ravinteiden vähyydestä.
Edellisen kaappiraporttini kommenteissa "Vihtori" suositteli opetushallituksen 2003 julkaisemaa oppikirjaa "Tehokkaasti kasvihuoneesta", jonka on toimittanut Taina Koivunen. Se löytyikin helposti kirjastosta ja samalla tarttui mukaan monta muutakin puutarhakirjaa. Kirjassa on aika perusteellisesti valaistuksesta kasvihuoneessa, mutta selitystä juuri tähän en löytänyt ainakaan vielä. Pitäisi varmaan tuntea myös noiden energiansäästölamppujen spektri, mutta niitähän ei julkaista.
Oppikirjasta selvisi mm. että normaaliasennus kasvihuoneeseen on 100W valotehoa neliömetrille ja se tuottaa n. 10.000 luksia, eli aivan saman kuin kaapissani on. Valoa on siis riittävästi. Sitä voi olla myös liikaa ja aurinkoisina päivinä suositellaan kasvihuoneeseen varjostusta keskipäivällä. Kirjan mukaan loisteputket olisivat hyvä kasvihuonevalaisin ja taimille niitä käytetäänkin n. 50 cm etäisyydeltä, mutta ne eivät käy kokonsa vuoksi yleisvaloksi, sillä ne varjostaisivat liikaa luonnonvaloa. Eniten käytetään suurpainenatriumlamppua, "natikkaa". Siitä kirja sanoo, että sitä ei voi suositella ainoaksi valoksi, sillä sen rajoittunut spektri ei pysty kasvattamaan tasapainoisia kasveja. Luonnonvalon täydentäjänä se menee. Monimetallivalaisimia on käytetty täydentämään valoa, mutta niistä on kuulemma luovuttu, kun hyötysuhde on huonompi. Ledeihin ei tämä kirja vielä ota mitään kantaa.
Kaksi väriä, joiden pitäisi eniten vaikuttaa pituuskasvuun ovat punainen 660 nm ja kaukopunainen 730 nm. Punaista pitäisi olla melkein yhtä paljon kuin kaukopunaista, ettei tule pitkiä nivelvälejä ja pieniä lehtiä. Sinisellä on tähän osuus myös, mutta ei tiedetä miten. Kaapin sinisen puolen pituuskasvu ei kuitenkaan ilmeisesti liity tähän mitenkään, sillä lehdet ovat isoja ja niiden välit normaaleja, eikä varjostustakaan vielä esiinny. Kirjassa syytettiin "natikkaa" tuon kaukopunaisen ylituotannosta, jolloin kasvi kuvittelee olevansa varjossa ja pyrkii voimakkaalla pituuskasvulla valoon. Tätä korjaamaan on kehitetty "tasapainotettuja" polttimoita.
Kirjan kuva kasvien käyttämästä valoenergiasta poikkeaa melkoisesti led-valmistajien ja myyjien levittämästä kuviosta. Hehän käyttävät vain kahta klorofyllin fotosynteesiä laskelmissaan, vaikka kasvien käyttötapoja valolle tunnetaan jo toista sataa. Tässä kuitenkin oppikirjan näkemys, mitä valon aallonpituuksia kasvit käyttävät ja pylväinä suurpainenatriumin tuottama valo. Tämän mukaan kasvit hyötyisivät eniten punaisesta valosta?
Yleisön pyynnöstä lisätään tänne vielä normaalikorkeudeltakin otettu kuva. Mitäpä niitä pihtaamaan, kun niitä kerran on, eikä tila maksa mitään.
Valotesti 19.3. Kamera päivänvaloasetuksilla.
Punaisen puolen takarivin annuum ja baccatum ovat 8 cm, siniset vastaavasti 11 ja 13 cm. Edelliset viikot löytyvät täältä.Lisäys 26.3.
Seuraavan viikon tarkastuspiste on täällä.
Tekstit
8 kommenttia:
Harmi ettei testikaappi ole ylhäältä katsoen pyöreä joka olisi lohkottu kolmeksi osioksi. yhdessä olisi sitten sininen toisessa lämmin valo. Kolmas ilman valaistusta siten että kasvi nauttisi kummankin kaapin sekavalosta. Valon määrän mittaaminen ja tasapuolestaminen olisi ehkä haaste ja kasveja joutuisi varmaan pyöritteleen mutta olisi kiinnostavaa tietää tämän testin ohella miten kahden valon päällekkäinen spektri vaikuttaa kasveihin.
"Olisi kiinnostavaa tietää tämän testin ohella miten kahden valon päällekkäinen spektri vaikuttaa kasveihin."
Tutkimuskohteita kyllä riittää muillekin, eikä ole mitenkään varmaa, että tätä voisi toistaa samanlaisena jossakin muualla. Kasvit ovat yksilöitä, joilla on erilaisia perittyjä ominaisuuksia ja kun testissä on vain yksi yksilö kutakin, virhemahdollisuudet ovat melkoiset. Taimia pitäisi olla vähintään kymmenen.
Energiansäästölampuilla on "päällekkäisiä spektrejä" jo ihan tehtaalta lähtöisin toisin kuin ledeillä. Kaikki säteilevät suunnilleen saman alueen valosta, pieniä alueellisia korostuksia on, toisilla punaisella puolella, toisilla sinisessä päässä. Siksi alkuolettamukseni oli, että valoilla ei ole mitään eroa kasvun suhteen, sillä molemmissa on kaikki tarvittavat aallonpituudet. Nyt näyttää siltä, että noilla pienillä painotuseroilla on merkitystä. No, tilanne ehtii muuttua.
Vielä sekavammaksi tulkinnan tekee, jos lajikohtaisesti kasvu on erilaista eri valoissa. Sekin on mahdollista. Olisi pitänyt ottaa myös pubescens mukaan. Nyt se on myöhäistä.
Aika erilainen on tosiaan toi käppyrä mikä tuossa kirjassa on verrattuna niihin käyriin mitä ole muualla kirjallisuudessa nähnyt ja mitä meillä yliopistolla kasvibilsan kurssilla vilauteltiin
Kirja tuntee kyllä klorofylli a:n ja b:n merkittävät vaikutukset, mutta ei pidä niitä ainoina mittareina. Painotukset vaihtelevat. Tuota käppyrää ei selitelty, kuten ei montaa muutakaan asiaa. Ne vain esitettiin faktoina, kuten natikan vajavaisuus ja sopimattomuus ainoaksi valonlähteeksi. Hamppumiehet ovat sen kuitenkin vieneet kaappeihin.
Tuollaisen ohjekirjan ongelma on tietysti se, että kasveja on niin monenlaisia ja niistä pitäisi sanoa jotakin yleistä. Onhan siellä erikoistietoakin, mutta ei esimerkiksi paprikasta ja sen valontarpeesta.
Hamppumiehetkin taitaa suosia sinipainotteisempaa kasvuvaiheessa ja kukituksessa sitten punapainotteisempaa natikkaa. Mutta en sitten tiedä miten pitkälle vietyjä päättelyitä tuosta voi tehdä kun ne on kait aika pitkälle jalostettuja lajikkeita ja tarkoituksena on kuitenkin tuottaa vain mahdollisimman iso/paljon mahdollisimman vahvan pihkapitoisuuden omaavaa kukintoa.
Duunissa kokeiltiin viimevuonna single emittereillä kasvattamista, muutama chililajike, tomaatteja ja vehnää yms. Valona toimi 5 * 60mW 660nm laserdiodit, rehut olivat pimeässä kaapissa.
Komeastihan ne kasvoivat. Joskin kun kasvit eivät enää mahtuneet kaappiin diodin alle ja siirrettiin ne auringonvaloon pihalle, kasvit kuolivat puolessa tunnissa. Vehnä oli ainoa joka jaksoi muutaman päivän. Taisi tulla överit aallonpituuksia.
Vaikka kasvit saivat kaapissa yhtä ainoaa aallonpituutta ne kasvoivat siis hyvin ja jopa yllättävän tummanvihreinä.
Myöhemmin samana kesänä tehtiin koe jossa chilit olivat auringon valossa ja lisäksi saivat samoilta diodeilta 16h/vrk lisävaloa. Ja ne kasvoivat huomattavan nopeasti ja tuuheina verrattuna vieressä kasvaviin pelkkää auringonvaloa saaviin. Tosin kyse saattaa osittain olla perintötekijöistäkin.
Ymmärtääkseni kukkiessa kasvi vaatii enemmään 660nm nurkilla olevia aallonpituuksia ja kasvukaudella enemmänkin 480nm aallonpituutta. Yllämainitussa testissä piti kokeilla myöhemmin myös 480nm diodeilla, mutta testi jäi vaiheeseen.
Mutta koko diodikokeilussa kaikkia diodeita (en nyt mene yksityiskohtiin tämän tarkemmin ettei tästä tule romaani) ja elektroniikkaa pyöritti 1kpl Nokialainen kännykän laturi. Vaikka olisimme käyttäneet (kuten tarkoitus oli) 480nm "tehodiodeita", olisi virran säästö kuitenkin ollut melkoinen kun vertaa vaikkapa SPNA:n. Esimerkiksi kasvihuoneissa voitaisiin päästä tähtitieteellisiin virran säästöihin. Tosin jo suhteellisen alhaisilla tehoilla tulee kuvaan mukaan silmävaurioiden vaara jne ellei tiedä mitä (ja miten) tekee.
Kotona chilit kasvavat keväällä/talvella parin 60W ESLin avulla joka ainakin itselleni riittää mainiosti etelän puoleisen ikkunan ohella. Kesällä onkin sitten lisävalaisematon kasvihuone.
Niin, ja jos muuten haluaa saada selville ESLin spektrin on suhteellisen helppoa rakentaa itsetehty spektrometri.
Tossahan kävi sitten niin että ne sai "yliannostuksen" UV säteilyä ja "paloivat" kuoliaaksi. Mielenkiintoinen kokeilu... Kerros lisää noista diodeista.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28181/Kallinen_Minna.pdf?sequence=1
3.1.2:
"Sinistä valoa sitovat reseptorit reagoivat valoon aallonpituudella 370-380 nanometriä ja 400-500 nanometriä. Sinisen valon reaktiot kasvissa aiheuttavat muun muassa varren kasvun estymistä, phototropismia, jossa yleensä nuori taimi kääntyy valoon päin, ilmarakojen aukeamista, lehtien avautumista, viherhiukkasten kehittymistä ja antosyaniini synteesiä (punaisten väriaineiden muodostuminen). (Hart 1988)
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.