Rocoto kypsyy maaliskuussa

Onhan noissa syksyllä varastoon kasvamaan jääneissä ollut kypsiä pitkin talvea, mutta siementaimesta kypsyminen on minulle aikaista, toista kuukautta aikaisempi kuin viime keväänä.


Rocoto Riesen (Grande) (C. pubescens) näyttää jo väriä. Tammikuulla nuo Rocotot kukkivat viimeisinä päivinä ja helmikuun alussa oli jo raakileita. "Viikkoa vaille kaksi kuukautta" kirjoitin viime vuonna kypsymisajaksi ja varsin tarkkaan se pitää paikkansa nytkin ainakin ensimmäisen suhteen. Kolme rocotoa minulla on kasvamassa ja nyt voisi vetää jonkinlaista yhteenvetoa eri tavalla hoidettujen menestymisestä. Helmikuisessa blogimerkinnässä tämä on alemmassa kuvassa täydessä kukassa.

Rocoto Riesenistä tämä pienenä lannoittamaton teki kolme hedelmää ensi sadokseen. Suurin niistä on vaivaiset 10 cm ympärysmitaltaan, kun emo oli 23,5 cm ja monet muutkin hedelmät siinä vieressä yli 20 cm. Koko ei siis suoraan periydy, vaan pitää olla myös kasvuolosuhteet oikein. Kanankakkaa saanut Riesen tekee myös kolme hedelmää, vähän isompia, vaikka se on edelleen maitopurkissa. Eroa on siinä, että tämä "normaalihoidolla" ollut pääsi vähän isompaan ruukkuun raakilevaiheessa ja nyt siinä on uutta kasvua ja nuppuja. Maitopurkissa ei uutta ole näkyvissä. Pienessä purkissa kituuttaen ja muutamaa chiliä kasvatellen sen kasvu pysähtyi pariksi kuukaudeksi. Ehkä se oli hyväksi tähän aikaan vuodesta.

Rocoto Red Peruvian sai tuollaisen 1,5-litraisen ruukun jo kukkiessaan ja se tekee 7 hedelmää, jotka kaikki ovat tätä isompia. Se kukkii innokkaasti, uusia versoja on ja taitaa raakileitakin muodostua, vaikka ensimmäinen sato ei vielä ole kypsä. Voisi melkein todeta, että ruukun koko määrää sadon suuruuden ja hedelmien koon. Noin sen olen aikaisemminkin todennut. Kasvualustan korjaus pitää tehdä viimeistään kukinnan alkaessa, muuten se ei ehdi vaikuttaa seuraaviin raakileisiin.